Annika Eklund – Niin pieni
Puhun sulle hiljaa, vaikket ole täällä. Ikävää mun täytyy tyynnyttää. Sä
oot mulle ihme, pieni suuri ihme, joka ikuisesti valokseni jää.
Rakastavat kädet, rakastavan sydämen, kiedon ympärilles silloinkin kun luonas ole en.
Niin pieni, mutta maailman vahvin on sun luottamus. Niin pieni, mutta
voimallisin on sun rakkaus. Niin pieni, mutta maailman lujin on sun
kosketus. Niin pieni, mutta suuri, etten tiedä suurempaa.
Tarvitset mua vielä monta vuotta turvaksesi, herkkää kasvamistas
vaalimaan. Sä oot vasta taimi, hento pieni taimi, jolle toivon vahva
varsi versoaa.
Rakastavat kädet, rakastavan sydämen, kieron ympärilles silloinkin kun luonas ole en.
Niin pieni, mutta maailman vahvin on sun luottamus. Niin pieni, mutta
voimallisin on sun rakkaus. Niin pieni, mutta maailman lujin on sun
kosketus. Niin pieni, mutta suuri, etten tiedä suurempaa.
Värität mun unen, ajatuksen jokaisen hellyydellä, joka antaa voimaa halki kaipauksen.
Niin pieni, mutta maailman vahvin on sun luottamus. Niin pieni, mutta
voimallisin on sun rakkaus. Niin pieni, mutta maailman lujin on sun
kosketus. Niin pieni, mutta suuri, etten tiedä suurempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti